Yllättävä ravintola

Siskoni totesi kymmeniä vuosia sitten viisivuotiaan viisaudella yhden elämän totuuksista saadessaan tuliaisiksi hatun. “Ei ole se yllätys, ei ole se syötävää.”

Pyytämättä ja yllättäen tuleva syötävä on aina parasta. Jos tilaa listalta tonnikalapitsan ja saa tonnikalapitsan, se on pidemmän päälle aika tylsää. Ravintoloissa voitaisiin järjestää yllättävien pienten ruoka-annosten arvontoja esimerkiksi kaikkien ostokuittien perusteella. Tai sitten vain arvottaisiin kerran tunnissa suolapähkinät johonkin pöytään. Ravintolalle tämä olisi pieni menoerä, jonka voisi korvata muissa hinnoissa, mutta asiakas tuntisi saavansa jotain erityistä.

 

2 Responses to “Yllättävä ravintola”


  1. 1 Airi November 13, 2009 at 1:25 pm

    Ja jos tämä tuntuisi ravintolasta menoerältä, joku symppis paikka saisi varmasti asiakkaita osallistumaan kustannuksiin. Esimerkiksi näin: Kahdella eurolla yksi kaljaporukka saa kupillisen suolapähkinöitä. Viidellä eurolla ensitreffeillään oleva orastava pariskunta saa suuren palan suklaakakkua.

    Ajatus on sama kuin viime vuosien eettisessä joululahjamuodissa (vuohi ja muut tarpeet), paitsi tässä ei lähetetä kauas tarpeellista vaan lähelle arjen yläpuolelle nostattavaa.

  2. 2 jalmr November 14, 2009 at 4:21 pm

    Hyvä idea toi pähkinäjuttu. Varmasti sais tarinaa ja suosittelua kulkemaan ja auttais Cheers -henkisen kuppilayhteisön syntyä. Vain post-fyty-ihmissentrisellä ajattelulla voi synnyttää jotain kestävää.

    Törmäsin tutkimukseen, jonka mukaan tarjoilijat saa enemmän tippiä, jos ne antaa yllärikarkkeja. Koska nykyään Fazerin sinisen konvehdin saa melkein joka paikassa, yllätysefektiä ei enää synny.

    Lahjan tulisi olla odottamaton, henkilökohtaiselta tuntuva ja merkittävä.

    Strohmetz, D. B., Rind, B., Fisher, R., Lynn, M. (2002). Sweetening the till: the use of candy to increase restaurant tipping. Journal of Applied Social Psychology, 32:300-309.

    -> Karkkia ei kannattaisi enää antaa laskun yhteydessä vaan vaikka silloin, kun pääruokalautaset haetaan pois ja odotellaan jälkiruokaa tai silloin, kun lasku on jo maksettu ja ruokailijat odottavat ravintolatilanteen olevan ohi.

    Laitinen, L. J. (2009). Inner conversations.


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s




Lisenssi

Creative Commons License

%d bloggers like this: