Onnellisen työn suunnittelua

Onnellisuutta on pidetty tuhansia vuosia olemassaolon tärkeimpänä päämääränä (Esim. Csikszentmihalyi 2007). Kyseessä on summum bonum, ylin hyvä, asia jota halutaan sen itsensä vuoksi.

Onnellisuus liittyy työhön monella tavalla. Tässä käsittelen Hyvää tuotetta, eli sellaista liiketoiminnan tulosta joka tekee ostajistaan onnellisempia. Tällaiset tuotteet tuottavat ehkä myös enemmän rahaa kuin Pahat tuotteet, mutta se ei ole se syy, miksi niitä tehdään. Hyvien tuotteiden tekeminen tekee tuottajallekin hyvän mielen, eli lisää tuottajan onnellisuutta.

Hipaus konkretiaa: kun tuotteita mieltää tätä kautta, erityisesti käyttöliittymäsuunnittelun tärkeys korostuu. Hyvän tuotteen pitäisi olla Kohtelias ja Huomioonottava. Siihen ei saisi mennä hermot. Käyttöliittymäsuunnittelijoiksi tarvittaisiin henkilöitä, jotka mieltävät työnsä sen eettisten päämäärien pohjalta, eivät ura- tai palkkasuuntautuneesti. Jokainen tuote pitäisi tuottaa kutsumuksen kautta, rakkaudella.

Kyseessä on Himasen (2000) peräänkuuluttama siirtymä pois protestanttisesta työetiikasta kohti ”hakkerietiikkaa”. Esiprotestanttisen työetiikan ohjaamat työntekijät hiovat jokaisen yksityiskohdan, myös ne mitkä eivät näkyneet kuluttajalle, viimeisintä piirtoa myöten. Jumala näki nimittäin jokaiseen koloon. Protestanttista työetiikkaa ohjaa pikemminkin työn tekeminen koska sitä pitää tehdä. Hakkerieettinen työntekijä tekee työtä koska haluaa tehdä sitä.

Keksinnöt tehdään usein aluksi leluiksi. Lentokoneet keksittiin, jotta voitaisiin lentää. Myöhemmin huomattiin, että niillä voidaan lentää myös paikasta toiseen. Tietokoneet ovat suosittuja tietokonepelien vuoksi.

Elävät organismit pyrkivät toteuttamaan koko potentiaalinsa. Paimenkoirat saavat parhaat kiksit paimentaessaan.

Kuitenkin on monesti todettu, että ulkoiset olosuhteet eivät muuta ihmisen onnellisuutta pitkällä aikavälillä mitaten, kunhan perusasiat ovat kunnossa (Csikzentmihalyi 2007): lottovoittajat ovat muutaman kuukauden onnellisempia, ja palaavat sitten entiselle tasolleen. Halvaantuneet ovat muutaman kuukauden hukassa, ja sitten löytävät taas halvaantumista edeltävän tilan.

Entä jos tämän postauksen ensimmäinen lause kiistetään?

Minun vastaukseni on, että onnellisuuden alta paljastuu todellinen tavoite: Koko potentiaalin hyödyntäminen ihmisenä ja ihmiskuntana. Totuuden etsiminen. Kehitys.

Pari mielenkiintoista teosta:
Csikszentmihalyi 2007: Hyvä bisnes: Johtaminen, flow ja tarkoituksen luominen
Himanen 2000: Hakkerietiikka ja informaatioajan henki

Kannattaa kurkistaa tätäkin:
Taleb 2007: Musta joutsen: Erittäin epätodennäköisen vaikutus

11 Responses to “Onnellisen työn suunnittelua”


  1. 2 Pekka November 23, 2008 at 12:21 pm

    Juu, äärimmäisen hyvä TED.

  2. 3 Airi December 1, 2008 at 7:17 pm

    Tsik, tsik.

    Pari pointteria lisää: Jari Hakasen tutkimukset/ajatukset työn imusta linkittyy tähän (kevyesti googlaamalla löytyy presiksiä). Niin myös Arkiähky, jonka lukeminen kirjan jokseenkin ärsyttävästä kirjoitustyylistä huolimatta voittaa vesisateen katselun bussimatka-aktiviteettina.

    Ja sitten vielä pakko heittää pieni filosofisten kysymysten setti ilmoille: Onko ihminen onnellinen, koska toteuttaa potentiaaliaan vai toteuttaa potentiaaliaan ollakseen onnellinen? Vai tietää toteuttavansa potentiaaliaan, kun on onnellinen? Voiko näitä erottaa? Jos voi, onko toinen päämäärä ja toinen väline?

    Näillä ei onneksi ole paljoakaan praktista merkitystä, ainakaan mulle. Kunhan olen utelias, käytännössä haluan tietysti molemmat!

  3. 4 Pekka December 2, 2008 at 8:54 am

    Tietääkö olevansa onnellinen kun toteuttaa potentiaaliaan? Sori, oli pakko täydentää.

    Liian vaikeita kysymyksiä keikan jälkeiselle aamulle. En vastaa.

  4. 5 smatala December 3, 2008 at 9:59 am

    Kamelilla voi ratsastaa, vaikkei sitä osaisi määritellä tai edes tietäisi, mikä otus se on. Onnellisuuden kohdalla kyse on siitä, onko potentiaalia olemassa, ellei sitä tunneta ja voiko olla onnellinen, vaikkei tiedä sitä. Vastaan molempiin kysymyksiin vahvasti ehkä, jolloin ainoaksi konkreettiseksi asiaksi jää kameli.

  5. 6 Pekka December 3, 2008 at 11:18 am

    Saaralla on joku kamelipäivä.

  6. 7 Airi December 17, 2008 at 11:37 am

    Luin kiinnostavaa, ainakin jos suostuu ajattelemaan, että parasta ei ehkä olekaan WOW (eikä aina edes se flow) vaan helmenharmaan arjen pienet jutut:

    “There seems to be some aspect of pleasure in all moments of mundane life.

    By tuning in to everyday pleasurable moments, users learn to create happiness, providing support to the concept that pleasure can be mentally and socially constructed, not only passively experienced.

    Namely, it has a potential to make a contribution to simple design thinking by suggesting a new possibility of how mundane technology could possibly contribute to users’ happiness in general. — Contributing to this second point, the approach behind PosiPost’s design —helping people construct and become aware of mundane moments— helps to go beyond the ‘wow’ experience rhetorics that treat user experience as a mere
    encounter with the technology, detached from the abundance
    and demands of everyday life.

    In doing so, it demonstrates an opportunity for the development
    of simple technological solutions for supporting and
    encouraging positive disclosure. The strength of the designed
    technology did not lie in the abundance of complex ‘wow’
    functionality, but in the rich mundane contents and
    notifications shared and created by its users.”

    Koko teksti löytyy täältä: http://www.mundanetechnologies.com/goings-on/workshop/cambridge/papers/KanisSalovaaraBrinkman.pdf

    Ja sitten vaan kehittämään parempaan arkeen ohjaavaa teknologiaa.

  7. 8 johannes December 17, 2008 at 1:25 pm

    Nyt seuraa ajatuksiltaan todella hajanainen kommentti.

    Ensinnäkin mielestäni Hyvien tuotteiden suunnittelu on nimenomaan arjen (pienten yksityiskohtien) Hyvää suunnittelua. Vaikka elämme spektaakkelin yhteiskunnassa, ei Hyvää tarvitse erikseen osoittaa.

    Toiseksi lopetin äsken romaanin jonka herättämien ajatusten vuoksi olen eri mieltä melkein jokaisen motiiveihin, tavoitteisiin ja onnellisuuteen liittyvän tekstin kanssa mitä olen ikinä kirjoittanut, joten tämäkin teksti vaatii uudelleenajattelua.

  8. 9 Airi December 17, 2008 at 6:38 pm

    “Varmat mielipiteet ovat oppimisen pahin este.”

    Mutta mikä romaani? Kirjallisuusviite peliin, kiitos.

  9. 10 Pekka December 18, 2008 at 7:09 am

    Tiedän, mutten kerro.

    En tiiä oikeesti. Kerropa nyt, Johannes.

  10. 11 johannes December 19, 2008 at 5:21 pm

    Jotkun kirjat pitää ensin ajatella läpi ennen kuin niitä jakaa.


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s





%d bloggers like this: